Ikäihmisten palveluralli on lopetettava – yhteistyöllä parempia ratkaisuja

 

Keski-Suomen väkiluku oli vuoden 2023 lopussa 273 271 henkilöä, joista yli 75-vuotiaita oli noin 32 000. Tämä vastaa 11,7 prosenttia väestöstä, mutta ennusteiden mukaan heidän osuutensa nousee valtakunnallisesti 15 prosenttiin vuoteen 2040 mennessä. Ikääntyminen kohdistuu erityisesti yli 75-vuotiaisiin ja 2030-luvulla yli 85-vuotiaiden määrä kasvaa merkittävästi. Tämä kehitys tuo valtavia haasteita sosiaali- ja terveyspalveluille ja pakottaa meidät kysymään, miten järjestelmämme selviää kasvavasta palvelutarpeesta.

Nykyinen “palveluralli”, jossa ikäihmisiä siirrellään kunnasta toiseen, on epäinhimillinen ja kestämätön. Ikääntyneet ansaitsevat hoitoa ja palveluja, jotka ovat lähellä heidän kotikuntaansa. Hyvinvointialueilla on lakisääteinen vastuu palveluverkosta ja sen kehittämisestä, mutta kuntien ja hyvinvointialueiden välinen yhteistyö ei tällä hetkellä riitä takaamaan ikäihmisille sujuvaa ja arvokasta palvelua.

Osasyynä tilanteeseen on ollut kuntien puutteellinen tiedon toimittaminen sosiaali- ja terveysministeriölle vuosina 2018–2022, mikä on  ollut merkittävänä osatekijänäliian alhaiseen palvelutarvearvioon vuosien  2022-25  rahoituksessa. Kunnat eivät kuitenkaan enää vastaa palveluiden järjestämisestä, mutta niiden rooli ennaltaehkäisevien toimien, kuten yhteisöllisyyden, liikuntamahdollisuuksien ja kulttuuripalveluiden tarjoamisessa, on olennainen. Näillä keinoilla voidaan tukea hyvinvointialueita ja vähentää raskaiden hoivapalveluiden tarvetta.

Hyvinvointialueiden on puolestaan priorisoitava hoidon paikallisuus ja varmistettava, että resurssit ja henkilöstö riittävät vastaamaan kasvavaan palvelutarpeeseen. Erityisesti kotihoitoa ja kevyempää palveluasumista on kehitettävä, jotta jokainen ikäihminen saa juuri hänen tarpeisiinsa sopivaa hoitoa. Samalla on tärkeää panostaa hoitohenkilöstön työolosuhteisiin, palkkaukseen ja koulutukseen.

Palvelurallin lopettaminen vaatii konkreettisia päätöksiä, resurssien oikeaa kohdentamista ja kuntien sekä hyvinvointialueiden tiivistä yhteistyötä. Ikäihmiset, jotka ovat tehneet työuransa ja maksaneet veronsa, ansaitsevat arvokkaan vanhuuden. Nyt on aika varmistaa, että hoiva ja palvelut ovat paitsi inhimillisiä myös läheisiä ja laadukkaita. Yhteistyö ei ole valinta, vaan välttämättömyys.

Pekka  Neittaanmäki

Professori (emer)  Jyväskylän yliopisto

Aluevaltuutettu (keskusta)

Tutkimus-, koulutus-, kehitys- ja  innovaationeuvottelukunnan pj

alevaltuustoehdokas

Leila Lindell

Maakuntaneuvos

Aluevaltuutettu (keskusta)

Aluevaaltuustoehdokas

Äänekoski tarvitsee sinua

Meille on aina ollut tärkeää kotiseudun kehittäminen ja omien voimavarojen varaan rakentaminen. Tiedämme, että voima on paikallisyhteisössä, joka on ihmisille luonteva yhteisö. Haluamme rakentaa kuntia, joissa hoidetaan kaikkien ihmisten asioita vastuuntuntoisesti ja joissa päättäjät ovat lähellä kuntalaisia.

Kuntien roolin muutos haastaa ottamaan vastuuta ja osallistumaan entistä enemmän lähiympäristön asioiden hoitoon. Kun raskaat sote-palvelut siirtyivät maakunnille, aikaa ja voimavaroja vapautui muille tärkeille töille.

Kunnilla on edelleenkin suorat vaalit, vahva verotusoikeus ja pitkä lista ihmisten kannalta keskeisiä tehtäviä ja palveluja: varhaiskasvatus, toisen asteen koulutus, liikunta-, nuoriso- ja kulttuuripalvelut, asuntorakentaminen, kaavoitus, työllisyyden ja elinkeinoelämän edistäminen, energia- ja ympäristöasiat ja myös paljon muuta. Juuri nämä tehtävät kutsuvat nyt tekijöitä.

Kuntapäättäjät voivat keskittyä enemmän ideoimaan ja etsimään ratkaisuja sen hyväksi, että alueen yritykset investoivat ja laajentavat toimintaansa ja että kunta houkuttelee uusia yrityksiä paikkakunnalleen.
Yhteistyö kuntalaisten, kunnassa toimivien yritysten sekä eri alojen lukuisten järjestöjen kesken on ratkaisevaa kunnan elinvoimaisuuden rakentamisessa.

Etenkin maankäytön ja kaavoituksen asioissa kuntien päätösvalta on vahvistunut. Näissä asioissa luotetaan siihen, että paikallisesta asiasta osataan päättää parhaiten paikallisesti.

Lisäksi maankäyttö- ja rakennuslakia on uudistettu ja monia paikallista rakentamista sujuvoittavia uudistuksia on tullut. Tämä vähentää turhaa byrokratiaa ja lisää kuntien elinvoimaa.

Onkin erittäin tärkeä tunnistaa Äänekosken paikalliset vahvuudet esimerkiksi; bioenergian, liikunnan, matkailun, kulttuurin mahdollisuudet ja alueen ihmisten erityisosaamisen hyödyntäminen. Kaikkia mahdollisuuksia on hyödynnettävä ennakkoluulottomasti.

Elämme ehdokashankinnassa tärkeää aikaa. Yhteisten asioiden hoitoon tarvitaan ihmisiä eri taustoista rohkeasti ja avoimin mielin. Ehdokkaiksi tarvitaan uusia tuoreita voimia ja kokeneita päättäjiä. Äänekoski tarvitsee sinua.

Leila Lindell
maakuntaneuvos
Keskustan Äänekosken valtuustoryhmän puheenjohtaja

« Edellinen sivuSeuraava sivu »