Äänekosken on tartuttava hetkeen – elinkeinoelämä ja keskusta kuntoon!

Äänekoski on jälleen murroskohdassa. Teollisuuden rakennemuutos on jättänyt jälkensä, ja Metsä Woodin sekä Valtran henkilöstövähennykset ovat vaikuttaneet alueen työllisyyteen. Tähän tilanteeseen on kuitenkin vastattu nopeasti: Keski-Suomen liiton myöntämä 160 000 euron rahoitus antaa mahdollisuuden kehittää uutta yritystoimintaa ja työpaikkoja Äänekoskelle.

Tämä ei kuitenkaan yksin riitä. Rahoitus on hyvä alku, mutta varsinainen työ on vielä edessä. Kaupungin on nyt varmistettava, että yrityksille tarjotaan parhaat mahdolliset edellytykset sijoittua, investoida ja kasvaa alueella. Tämä tarkoittaa konkreettisia toimia: uusien liiketoimintamahdollisuuksien kartoittamista, yritysten tukemista ja koulutuksen suuntaamista elinkeinoelämän tarpeisiin. Suunnitelmat Metsä Woodin alueen hyödyntämisestä ja Äänekosken sijoittumispotentiaalin kartoittamisesta ovat askelia oikeaan suuntaan, mutta ne on vietävä käytäntöön.

Elinkeinoelämän elvyttämisen lisäksi kaupungin on panostettava Äänekosken keskustan kehittämiseen. Elävä ja houkutteleva keskusta ei ole pelkästään viihtyisyyteen liittyvä asia, vaan sillä on suora vaikutus yritysten ja asukkaiden kiinnostukseen sijoittua Äänekoskelle. Keskustan on oltava elinvoiman moottori, ei pelkkä läpikulkupaikka.

Tämä tarkoittaa rohkeita päätöksiä. Poke:n kampus keskustan kupeessa on mahdollisuus, jota pitää kehittää sekä hyödyntää täysimääräisesti. Samalla koulutuksen ja elinkeinoelämän yhteistyötä pitää vahvistaa entisestään, jotta opiskelijat löytävät paikkansa työelämässä ja alueen yritykset saavat tarvitsemaansa osaavaa työvoimaa.

Myös keskustan fyysiseen kehittämiseen tarvitaan kunnianhimoa. Kauppakadun purettujen rakennusten tilalle muodostuneet alueet tarjoavat mahdollisuuden uudistaa keskustaa houkuttelevammaksi ja toimivammaksi. Tähän tarvitaan yrityksiä, mutta kaupunki voi toimia vahvana fasilitaattorina ja varmistaa, että alue houkuttelee sijoittajia. Myös kaupungintalon kohtalo on ratkaistava – joko peruskorjauksella tai uuden rakentamisella – ja tyhjille liiketiloille on löydettävä uusia käyttötarkoituksia.

Tapahtumat ja matkailu ovat osa kaupungin elinvoimaa, eikä niitä voi jättää huomiotta. Rantapuiston ja Keskuspuiston kehittäminen mahdollistaisi Äänekosken profiloitumisen tapahtumakaupunkina. Erikoistuminen pienten, omaleimaisten tapahtumien järjestämiseen voisi houkutella lisää vierailijoita ja lisätä alueen vetovoimaa. Samalla myös teollisuusmatkailuun ja Äänekosken erityispiirteisiin voisi panostaa enemmän.

Äänekoskella ei ole varaa jäädä odottamaan, että asiat tapahtuvat itsestään. Vaikka taloustilanne on haastava, tämä ei saa tarkoittaa kehityksen pysähtymistä. Nyt tarvitaan investointeja, yhteistyötä yritysten ja oppilaitosten kanssa sekä ennakoivaa päätöksentekoa. Jokainen ratkaisu herättää keskustelua ja kritiikkiä, mutta kaupungin kehittämistä ei voi tehdä peläten epäonnistumisia.

Kuten Winston Churchill on sanonut: ”Menestys ei ole lopullista, epäonnistuminen ei ole kohtalokasta – tärkeintä on rohkeus jatkaa eteenpäin.” Tämä pätee myös kaupunkikehitykseen: ilman rohkeita ratkaisuja ei synny kasvua.

Nyt on aika nostaa Äänekoski uudelle tasolle – ei vain selviytymällä muutoksista, vaan hyödyntämällä ne uuden kasvun mahdollisuutena. Rakennetaan elinvoimainen, houkutteleva ja kilpailukykyinen Äänekoski – yhdessä!

Äänekosken keskusta tarvitsee rohkeita tekoja

Äänekosken keskustan kehittäminen ei voi jäädä odottelun ja varovaisten kokeilujen varaan – nyt tarvitaan rohkeutta ja selkeä suunta! Elävä ja viihtyisä keskusta ei ole vain kauniita rakennuksia ja uusia istutuksia, vaan koko kaupungin elinvoiman ydin. Kun keskustassa tapahtuu ja siellä viihdytään, hyötyvät siitä kaikki – asukkaat, yrittäjät ja matkailijat.

Poken kampus aivan keskustan kupeessa on myös mahdollisuus, jos se osataan hyödyntää oikein. Kun opiskelijat, yritykset ja kaupunki tekevät yhteistyötä, saadaan uutta virtaa niin työelämään kuin keskustan kehittämiseen. Äänekoski on jo tunnettu valtakunnallisesti palkitusta yrittäjyyskasvatuksestaan, ja tätä vahvuutta on syytä hyödyntää entistä enemmän. Poken kautta voidaan vahvistaa elinkeinoelämän ja koulutuksen yhteyksiä, jolloin yrittäjähenkisyys ja käytännön työelämätaidot juurtuvat syvälle. Tämä tuo uusia työpaikkoja ja innovaatioita koko kaupungille.

Samalla itse keskustan on muututtava viihtyisämmäksi ja toimivammaksi. Kauppakadun tyhjät tontit tarjoavat paikan uusille hankkeille, mutta yritysten ja kaupungin täytyy yhdessä uskaltaa investoida. Myös kaupungintalon kohtalo on ratkaistava – joko korjataan vanha tai rakennetaan uusi. Tyhjille liiketiloille taas on löydettävä käyttöä, sillä autiot ikkunat eivät houkuttele ketään.

Tapahtumat ja matkailu ovat eläväisen keskustan sydän. Äänekoski voisi olla vahvan teollisuuskaupungin lisäksi myös dynaaminen tapahtumakaupunki, jossa rantapuisto ja keskuspuisto toimivat vetonauloina ympäri vuoden. Pienet festarit, markkinat, teollisuusmatkailu – kaikki tämä voi lisätä kaupungin houkuttelevuutta, kunhan mukana on toimiva palveluverkosto ja yhteinen tahtotila.

Kaiken tämän onnistumiseksi kaupungin on oltava suunnannäyttäjä. Päätöksiä on tehtävä, vaikka ne eivät aina miellyttäisi kaikkia. Kuten Mauno Koivisto viisaasti sanoi: ”Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin.” Riskien pelkääminen ei saa estää eteenpäin menemistä.

Vaikka taloudelliset ajat ovat tiukat, Äänekoskella on mahdollisuus investoida fiksusti ja rakentaa tulevaisuutta. Viihtyisä keskusta ei ole pelkkä koriste, vaan se vetää puoleensa asukkaita, yrityksiä ja elämää.

Aika toimia on nyt! Äänekoski ei voi jäädä odottamaan parempia päiviä – meidän on rakennettava ne itse.