Avainsana: yhteistyö

Yhteistyö ja luottamus avaimina Äänekosken parempaan johtamiseen

Kunnan johtaminen on paljon muutakin kuin talouslukuja ja budjettipäätöksiä. Se on ennen kaikkea ihmisten välistä yhteistyötä, jossa luottamushenkilöt ja viranhaltijat kantavat vastuuta yhdessä kuntalaisten parhaaksi.

Näin kertoo tuore väitöstutkimus Turun yliopistossa, jossa Jenni Sipilä tarkasteli viranhaltijoiden näkökulmaa kuntien päätteentekoon osallistumisessa. Tulokset ovat selkeitä: roolirajat hämärtyvät, arvostus jää vähäiseksi ja vuoropuhelun laatu kärsii, mikä heikentää sekä työhyvinvointia että päätösten laatua. Sipilän tutkimus nostaa keskeisiksi kehityskohteiksi strategian selkeyden, luottamushenkilöiden perehdytyksen, tunnekulttuurin vahvistamisen ja viranhaltijoiden työrauhan turvaamisen.

Äänekoskella olemme myös nähneet, miten autoritäärinen johtaminen voi johtaa kriiseihin ja murentaa yhteistyötä. Konkreettisena esimerkkinä toimii viimeaikaiset uutisoinnit Äänekosken kaupunginjohtajan tilanteesta. Tämä muistuttaa meitä päättäjiä siitä, kuinka tärkeää on säilyttää avoimuus, kunnioitus ja dialogi johtamisessa kaikilla sektoreilla.

Tällaisessa tilanteessa Erätauko‑dialogimenetelmä voisi yhtenä vaihtoehtona tarjota arvokkaan työkalun. Erätauko on rakentavan yhteiskunnallisen keskustelun formaatti, jossa erilaisista taustoista tulevat ihmiset keskustelevat tasavertaisesti ja luottamusta vahvistaen. Menetelmä mahdollistaa syvällisen ymmärryksen syntymisen ja uutta ajattelua, ilman että keskusteluun liitetään päätöksentekoa tai konsensuksen hakemista.

Jenni Sipilän tutkimuksen suositukset ja Erätauko-menetelmä nivoutuvat yhteen hyvin: kun selkiytämme rooleja, vahvistamme strategista valmistelua ja luomme tilaa aitoon vuoropuheluun, luomme kestävämpiä johtamiskäytäntöjä ja vahvempaa yhteishenkeä.

On tärkeää muistaa myös luottamushenkilöiden oma jaksaminen. Politiikka on useimmille vapaaehtoistyötä, jossa vastuu on suuri ja paineet kovia.  Uusien osallistavien menetelmien, kuten Erätaukokeskustelujen, käyttöönotto voisi tarjota välineitä avoimempaan ja rakentavampaan vuoropuheluun. Kun pysähdymme kuuntelemaan ja kohtaamaan toisiamme, syntyy tilaa ymmärrykselle ja yhteistyölle.

Tällaisessa ilmapiirissä myös päätöksenteko on laadukkaampaa, viranhaltijoiden ja päättäjien jaksaminen parempaa ja kuntalaisten etu toteutuu entistä vahvemmin.

Äänekosken tulevaisuus rakentuu sen varaan, että pystymme toimimaan yhdessä, kuuntelemaan toisiamme ja kunnioittamaan roolejamme. Kun vahvistamme luottamusta ja arvostusta sekä vältämme autoritäärisen johtamisen karikot, voimme turvata niin viranhaltijoiden kuin päättäjienkin työhyvinvoinnin. Lopulta suurin hyötyjä on kuntalainen, joka odottaa päätöksenteolta vastuullisuutta, avoimuutta ja inhimillisyyttä.

Ikäihmisten palveluralli on lopetettava – yhteistyöllä parempia ratkaisuja

 

Keski-Suomen väkiluku oli vuoden 2023 lopussa 273 271 henkilöä, joista yli 75-vuotiaita oli noin 32 000. Tämä vastaa 11,7 prosenttia väestöstä, mutta ennusteiden mukaan heidän osuutensa nousee valtakunnallisesti 15 prosenttiin vuoteen 2040 mennessä. Ikääntyminen kohdistuu erityisesti yli 75-vuotiaisiin ja 2030-luvulla yli 85-vuotiaiden määrä kasvaa merkittävästi. Tämä kehitys tuo valtavia haasteita sosiaali- ja terveyspalveluille ja pakottaa meidät kysymään, miten järjestelmämme selviää kasvavasta palvelutarpeesta.

Nykyinen “palveluralli”, jossa ikäihmisiä siirrellään kunnasta toiseen, on epäinhimillinen ja kestämätön. Ikääntyneet ansaitsevat hoitoa ja palveluja, jotka ovat lähellä heidän kotikuntaansa. Hyvinvointialueilla on lakisääteinen vastuu palveluverkosta ja sen kehittämisestä, mutta kuntien ja hyvinvointialueiden välinen yhteistyö ei tällä hetkellä riitä takaamaan ikäihmisille sujuvaa ja arvokasta palvelua.

Osasyynä tilanteeseen on ollut kuntien puutteellinen tiedon toimittaminen sosiaali- ja terveysministeriölle vuosina 2018–2022, mikä on  ollut merkittävänä osatekijänäliian alhaiseen palvelutarvearvioon vuosien  2022-25  rahoituksessa. Kunnat eivät kuitenkaan enää vastaa palveluiden järjestämisestä, mutta niiden rooli ennaltaehkäisevien toimien, kuten yhteisöllisyyden, liikuntamahdollisuuksien ja kulttuuripalveluiden tarjoamisessa, on olennainen. Näillä keinoilla voidaan tukea hyvinvointialueita ja vähentää raskaiden hoivapalveluiden tarvetta.

Hyvinvointialueiden on puolestaan priorisoitava hoidon paikallisuus ja varmistettava, että resurssit ja henkilöstö riittävät vastaamaan kasvavaan palvelutarpeeseen. Erityisesti kotihoitoa ja kevyempää palveluasumista on kehitettävä, jotta jokainen ikäihminen saa juuri hänen tarpeisiinsa sopivaa hoitoa. Samalla on tärkeää panostaa hoitohenkilöstön työolosuhteisiin, palkkaukseen ja koulutukseen.

Palvelurallin lopettaminen vaatii konkreettisia päätöksiä, resurssien oikeaa kohdentamista ja kuntien sekä hyvinvointialueiden tiivistä yhteistyötä. Ikäihmiset, jotka ovat tehneet työuransa ja maksaneet veronsa, ansaitsevat arvokkaan vanhuuden. Nyt on aika varmistaa, että hoiva ja palvelut ovat paitsi inhimillisiä myös läheisiä ja laadukkaita. Yhteistyö ei ole valinta, vaan välttämättömyys.

Pekka  Neittaanmäki

Professori (emer)  Jyväskylän yliopisto

Aluevaltuutettu (keskusta)

Tutkimus-, koulutus-, kehitys- ja  innovaationeuvottelukunnan pj

alevaltuustoehdokas

Leila Lindell

Maakuntaneuvos

Aluevaltuutettu (keskusta)

Aluevaaltuustoehdokas