Avainsana: Kuntavaalit

Ihmislähtöisen johtamisen ydin – toivo

Tuoreen tutkimuksen mukaan johtaminen on paljon muuta kuin hallintoa – se on kykyä innostaa, kuunnella ja nähdä tulevaisuuden mahdollisuudet. Gallupin tuore raportti osoittaa, että juuri toivo on johtamisen tärkein elementti – se ohjaa ihmisiä eteenpäin enemmän kuin luottamus tai vakaus. Tämä pätee myös kuntajohtamiseen. Kun asukkaat kokevat, että kuntaa kehitetään pitkäjänteisesti ja heidän tarpeensa huomioiden, syntyy uskoa siihen, että täällä kannattaa asua, tehdä työtä ja yrittää.

Ihmislähtöinen toiminta ja rohkeat päätökset ovat avainasemassa, kun kunta- ja aluejohtamisessa huolehditaan asukkaiden arjesta ja osallisuudesta. Ilman tätä näkökulmaa päätöksenteko jää etäiseksi ja menettää merkityksensä.

Kunnissa ja hyvinvointialueilla poliittinen johto ja operatiivinen johto kantavat yhdessä vastuun toivon näkymästä. Poliittisen ja operatiivisen johdon tehtävät eroavat toisistaan. Yhteistä niille on kuitenkin yksi asia: ihmislähtöisyyden velvoite. Poliittinen johto varmistaa, että kunnan strategia, arvot ja päätökset edistävät asukkaiden hyvinvointia ja tulevaisuuden mahdollisuuksia. Poliittisten päättäjien vastuulla on kuulla kuntalaisia, edistää osallisuutta ja tehdä elinvoimaa tuottavia päätöksiä. Tämä vaatii kykyä katsoa pidemmälle ja tehdä ratkaisuja, jotka palvelevat sekä nykyisiä että tulevia sukupolvia.

Operatiivinen johto, eli viranhaltijat puolestaan vastaavat siitä, että nämä strategiset tavoitteet muuttuvat konkreettisiksi teoiksi. Heidän tehtävänsä on toteuttaa päätöksiä tehokkaasti ja vaikuttavasti niin, että ne näkyvät kuntalaisten arjessa parempina palveluina, sujuvampina prosesseina ja hyvin hoidettuna infrastruktuurina. Ihmislähtöisyys tarkoittaa, että päätösten vaikutukset kuntalaisiin arvioidaan tarkasti, ja palveluita kehitetään aktiivisesti asukkaiden tarpeiden pohjalta.

Toivo ja pärjääminen eivät synny itsestään, vaan ne vaativat määrätietoista työtä ja kykyä kehittää uutta. Ihmislähtöisyyden velvoite tarkoittaa, että päätöksenteon ja johtamisen on oltava läpinäkyvää, osallistavaa ja vastuullista. Se tarkoittaa, että asukkaat eivät ole vain päätösten kohteita, vaan aktiivisia toimijoita, joiden tarpeet ja ideat otetaan huomioon.

Kevään 2025 kunta- ja aluevaaleissa asukkaat vaikuttavat siihen, ketkä valitaan poliittiseen johtoon valtuustoon. Äänestämällä he päättävät, millaiselle visiolle tulevaisuus rakentuu ja millaisia arvoja päätöksenteossa painotetaan. Kun poliittinen johto asettaa ihmislähtöisyyden kunnan strategian keskiöön ja operatiivinen johto varmistaa, että se näkyy käytännön työssä, syntyy kunnassa pohja kestävälle kasvulle ja hyvinvoinnille. Tämä ei ole vain mahdollisuus – se on velvollisuus. Toivo, kasvu ja ihmislähtöinen johtaminen eivät ole erillisiä asioita, vaan perusta kunnalle, joka haluaa menestyä ja pitää huolta asukkaistaan nyt ja tulevaisuudessa.

Päätöksentekokulttuuri ratkaisee – kuntalaiset ansaitsevat avointa ja rakentavaa politiikkaa

Poliittinen päätöksenteko voi olla sujuvaa ja ratkaisukeskeistä – tai se voi ajautua valtapeleihin ja epäluottamukseen, jotka hidastavat kehitystä. Yli kolmenkymmenen vuoden kokemuksella olen nähnyt, kuinka suuri merkitys päätöksentekokulttuurilla on kuntien ja organisaatioiden menestykselle. Nyt on aika pysähtyä kysymään: tehdäänkö päätöksiä asukkaiden parhaaksi vai jumiudutaanko vastakkainasetteluun?

Liian usein päätöksentekoa varjostavat epäselvät toimintatavat, heikosti valmistellut esitykset ja poliittinen peli, jossa oma etu ajaa yhteisen edun edelle. Kun hallituksissa ja valtuustoissa keskitytään nokitteluun ratkaisujen sijaan, kuntalaiset jäävät kärsijöiksi. Päätökset ovat merkittäviä – ne vaikuttavat suoraan siihen, miten kunnan palvelut toimivat ja miten alue kehittyy. Siksi päätöksentekoa on kehitettävä määrätietoisesti.

Ratkaisu ei ole monimutkainen: tarvitaan avoimuutta, parempaa valmistelua ja aitoa yhteistyötä. Poliittisten ryhmien on tunnistettava vastuunsa ja sitouduttava yhteisiin pelisääntöihin. Valtuustokauden alussa on sovittava toimintatavoista, tiedonkulusta ja siitä, miten toimitaan, jos hyvän hallinnon periaatteita rikotaan. Kun päätöksiä tehdään harkiten ja tietoon perustuen, myös kuntalaisten luottamus vahvistuu.

Puheenjohtajilla on erityinen vastuu päätöksenteon sujuvuudesta. Heidän tehtävänsä ei ole pelkästään johtaa kokouksia, vaan myös varmistaa, että keskustelu on rakentavaa, kaikkien näkemykset tulevat kuulluiksi ja päätöksiä tehdään kuntalaisten edun mukaisesti. Hyvä johtaminen ei tarkoita pelkkää vallankäyttöä, vaan kykyä yhdistää erilaisia näkemyksiä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

Päätöksentekokulttuurin kehittäminen ei ole pelkkä sisäinen asia – se on kunnan käyntikortti. Hyvin toimiva päätöksenteko viestii asukkaille ja elinkeinoelämälle, että kuntaa johdetaan vastuullisesti ja pitkäjänteisesti. Se lisää vetovoimaa, parantaa palveluja ja tukee koko alueen elinvoimaa.

Viime kädessä kuntalaiset päättävät, mihin suuntaan päätöksentekokulttuuri kehittyy. Huhtikuun kunta- ja aluevaaleissa jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaiset arvot ja toimintatavat päätöksenteossa korostuvat. Nyt on aika valita päättäjiä, jotka sitoutuvat avoimeen, vastuulliseen ja ratkaisukeskeiseen politiikkaan – sellaiseen, joka rakentaa parempaa tulevaisuutta kaikille.