Äänekosken keskustan kehittäminen ei voi jäädä odottelun ja varovaisten kokeilujen varaan – nyt tarvitaan rohkeutta ja selkeä suunta! Elävä ja viihtyisä keskusta ei ole vain kauniita rakennuksia ja uusia istutuksia, vaan koko kaupungin elinvoiman ydin. Kun keskustassa tapahtuu ja siellä viihdytään, hyötyvät siitä kaikki – asukkaat, yrittäjät ja matkailijat.
Poken kampus aivan keskustan kupeessa on myös mahdollisuus, jos se osataan hyödyntää oikein. Kun opiskelijat, yritykset ja kaupunki tekevät yhteistyötä, saadaan uutta virtaa niin työelämään kuin keskustan kehittämiseen. Äänekoski on jo tunnettu valtakunnallisesti palkitusta yrittäjyyskasvatuksestaan, ja tätä vahvuutta on syytä hyödyntää entistä enemmän. Poken kautta voidaan vahvistaa elinkeinoelämän ja koulutuksen yhteyksiä, jolloin yrittäjähenkisyys ja käytännön työelämätaidot juurtuvat syvälle. Tämä tuo uusia työpaikkoja ja innovaatioita koko kaupungille.
Samalla itse keskustan on muututtava viihtyisämmäksi ja toimivammaksi. Kauppakadun tyhjät tontit tarjoavat paikan uusille hankkeille, mutta yritysten ja kaupungin täytyy yhdessä uskaltaa investoida. Myös kaupungintalon kohtalo on ratkaistava – joko korjataan vanha tai rakennetaan uusi. Tyhjille liiketiloille taas on löydettävä käyttöä, sillä autiot ikkunat eivät houkuttele ketään.
Tapahtumat ja matkailu ovat eläväisen keskustan sydän. Äänekoski voisi olla vahvan teollisuuskaupungin lisäksi myös dynaaminen tapahtumakaupunki, jossa rantapuisto ja keskuspuisto toimivat vetonauloina ympäri vuoden. Pienet festarit, markkinat, teollisuusmatkailu – kaikki tämä voi lisätä kaupungin houkuttelevuutta, kunhan mukana on toimiva palveluverkosto ja yhteinen tahtotila.
Kaiken tämän onnistumiseksi kaupungin on oltava suunnannäyttäjä. Päätöksiä on tehtävä, vaikka ne eivät aina miellyttäisi kaikkia. Kuten Mauno Koivisto viisaasti sanoi: ”Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin.” Riskien pelkääminen ei saa estää eteenpäin menemistä.
Vaikka taloudelliset ajat ovat tiukat, Äänekoskella on mahdollisuus investoida fiksusti ja rakentaa tulevaisuutta. Viihtyisä keskusta ei ole pelkkä koriste, vaan se vetää puoleensa asukkaita, yrityksiä ja elämää.
Aika toimia on nyt! Äänekoski ei voi jäädä odottamaan parempia päiviä – meidän on rakennettava ne itse.
Ammatillinen koulutus on Suomen työelämän kulmakivi, jonka merkitys kasvaa entisestään muuttuvassa maailmassa. Työelämän vaatimukset kehittyvät nopealla tahdilla, ja ammatillinen koulutus tarjoaa joustavan sekä käytännönläheisen väylän osaamisen kehittämiseen. Se on avainasemassa sekä yritysten osaajapulan ratkaisemisessa että yksilöiden mahdollisuuksien parantamisessa.
Viime vuosien uudistukset, kuten nuorisoasteen ja aikuiskoulutuksen yhdistäminen sekä rahoituksen kytkeminen tuloksellisuuteen, ovat tuoneet positiivisia muutoksia. Koulutuksen kehittämistä on kuitenkin jatkettava, jotta se vastaa entistä paremmin työelämän tarpeisiin. Esimerkiksi tutkintojen joustavampi yhdisteltävyys ja pienemmistä osaamiskokonaisuuksista rakentuvat oppimispolut voisivat lisätä koulutuksen vaikuttavuutta ja opiskelijoiden työllistymismahdollisuuksia.
Tiivis yhteistyö työelämän ja ammatillisen koulutuksen välillä on ratkaisevassa roolissa. Työnantajien tarpeet määrittävät, millaista osaamista työmarkkinoilla tarvitaan, ja oppisopimuskoulutus on yksi tehokkaimmista tavoista yhdistää teoria ja käytäntö. Työpaikoilla tapahtuva oppiminen edistää työvoiman saatavuutta ja tukee työntekijöiden osaamisen päivittämistä.
Työvoimapalvelu-uudistuksen myötä ammatillisen koulutuksen rooli kasvaa entisestään. Se tarjoaa mahdollisuuksia työttömien työllistymiseen, maahanmuuttajien kotoutumiseen ja alanvaihtajien kouluttautumiseen.
Erityistä huomiota on kiinnitettävä alanvaihtajien ja korkeakoulutuksen keskeyttäneiden sujuvampaan siirtymiseen ammatillisen koulutuksen pariin. Tämä edellyttää joustavia opintopolkuja ja aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista.
Myös maahanmuuttajien kotouttaminen koulutuksen kautta on keskeinen keino vahvistaa heidän pääsyään työmarkkinoille ja osaksi suomalaista yhteiskuntaa.
Ammatillisen koulutuksen arvostuksen nostaminen on tärkeää. Nykyinen mielikuva ei vastaa todellisuutta, sillä ammatillinen koulutus avaa ovia arvostettuihin ja hyvin työllistäviin ammatteihin. Tilastot osoittavat, että ammatillisen tutkinnon suorittaneet sijoittuvat työelämään hyvin, ja monille se toimii ponnahduslautana jatkokoulutukseen ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa.
Laadukkaan koulutuksen perusta on riittävä ja ennakoitava rahoitus. Oppimisen haasteet lisääntyvät, ja opiskelijat tarvitsevat enemmän lähiopetusta ja henkilökohtaista tukea erityisesti opintojen alkuvaiheessa. Myös opiskelijahuollon ja muiden tukipalveluiden saatavuus on turvattava, jotta jokainen opiskelija saa tarvitsemansa avun ja ohjauksen.
Ammatillinen koulutus ei ole vain yksi vaihtoehto muiden joukossa, vaan elintärkeä osa yhteiskuntaamme. Sen kehittäminen ja arvostuksen lisääminen ovat investointeja tulevaisuuteen, joilla vahvistetaan työmarkkinoiden toimivuutta, yksilöiden osaamista ja koko Suomen kilpailukykyä.
Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän Poke:n kaltaisten oppilaitosten tulisi olla edelläkävijöitä työelämälähtöisessä koulutuksessa. Tämä tarkoittaa tiiviimpää yhteistyötä paikallisten yritysten kanssa ja joustavampia koulutuspolkuja, jotka vastaavat nopeasti muuttuvan työelämän vaatimuksiin. Olisiko aika miettiä, miten koulutus voitaisiin järjestää entistä modulaarisemmin, jotta opiskelijat voivat hankkia osaamista ketterämmin ja yritykset löytävät sopivia työntekijöitä nopeammin?
Kevään 2025 kuntavaaleissa ratkaistaan myös ammatillisen koulutuksen tulevaisuus. Vaalien jälkeen valittavat päättäjät kuntayhtymän hallitukseen ja valtuustoon ovat tärkeässä asemassa millainen tulevaisuus on. Heidän lisäkseen tulevaisuuteen vaikuttavat valtionhallinnon, koulutuksen järjestäjien ja työelämän edustajat, joiden ratkaisut määrittävät, mihin suuntaan suomalainen ammatillinen koulutus kehittyy.
Äänekosken Poken tulevaisuus riippuu sen kyvystä sopeutua ja vastata alueen koulutustarpeisiin. Jos haluamme, että paikallinen ammatillinen ja aikuiskoulutus säilyvät elinvoimaisena, tarvitaan resursointia, ketterää koulutussuunnittelua ja tiivistä yhteistyötä työelämän kanssa.
