Avainsana: Aluevaalit

Ihmislähtöisen johtamisen ydin – toivo

Tuoreen tutkimuksen mukaan johtaminen on paljon muuta kuin hallintoa – se on kykyä innostaa, kuunnella ja nähdä tulevaisuuden mahdollisuudet. Gallupin tuore raportti osoittaa, että juuri toivo on johtamisen tärkein elementti – se ohjaa ihmisiä eteenpäin enemmän kuin luottamus tai vakaus. Tämä pätee myös kuntajohtamiseen. Kun asukkaat kokevat, että kuntaa kehitetään pitkäjänteisesti ja heidän tarpeensa huomioiden, syntyy uskoa siihen, että täällä kannattaa asua, tehdä työtä ja yrittää.

Ihmislähtöinen toiminta ja rohkeat päätökset ovat avainasemassa, kun kunta- ja aluejohtamisessa huolehditaan asukkaiden arjesta ja osallisuudesta. Ilman tätä näkökulmaa päätöksenteko jää etäiseksi ja menettää merkityksensä.

Kunnissa ja hyvinvointialueilla poliittinen johto ja operatiivinen johto kantavat yhdessä vastuun toivon näkymästä. Poliittisen ja operatiivisen johdon tehtävät eroavat toisistaan. Yhteistä niille on kuitenkin yksi asia: ihmislähtöisyyden velvoite. Poliittinen johto varmistaa, että kunnan strategia, arvot ja päätökset edistävät asukkaiden hyvinvointia ja tulevaisuuden mahdollisuuksia. Poliittisten päättäjien vastuulla on kuulla kuntalaisia, edistää osallisuutta ja tehdä elinvoimaa tuottavia päätöksiä. Tämä vaatii kykyä katsoa pidemmälle ja tehdä ratkaisuja, jotka palvelevat sekä nykyisiä että tulevia sukupolvia.

Operatiivinen johto, eli viranhaltijat puolestaan vastaavat siitä, että nämä strategiset tavoitteet muuttuvat konkreettisiksi teoiksi. Heidän tehtävänsä on toteuttaa päätöksiä tehokkaasti ja vaikuttavasti niin, että ne näkyvät kuntalaisten arjessa parempina palveluina, sujuvampina prosesseina ja hyvin hoidettuna infrastruktuurina. Ihmislähtöisyys tarkoittaa, että päätösten vaikutukset kuntalaisiin arvioidaan tarkasti, ja palveluita kehitetään aktiivisesti asukkaiden tarpeiden pohjalta.

Toivo ja pärjääminen eivät synny itsestään, vaan ne vaativat määrätietoista työtä ja kykyä kehittää uutta. Ihmislähtöisyyden velvoite tarkoittaa, että päätöksenteon ja johtamisen on oltava läpinäkyvää, osallistavaa ja vastuullista. Se tarkoittaa, että asukkaat eivät ole vain päätösten kohteita, vaan aktiivisia toimijoita, joiden tarpeet ja ideat otetaan huomioon.

Kevään 2025 kunta- ja aluevaaleissa asukkaat vaikuttavat siihen, ketkä valitaan poliittiseen johtoon valtuustoon. Äänestämällä he päättävät, millaiselle visiolle tulevaisuus rakentuu ja millaisia arvoja päätöksenteossa painotetaan. Kun poliittinen johto asettaa ihmislähtöisyyden kunnan strategian keskiöön ja operatiivinen johto varmistaa, että se näkyy käytännön työssä, syntyy kunnassa pohja kestävälle kasvulle ja hyvinvoinnille. Tämä ei ole vain mahdollisuus – se on velvollisuus. Toivo, kasvu ja ihmislähtöinen johtaminen eivät ole erillisiä asioita, vaan perusta kunnalle, joka haluaa menestyä ja pitää huolta asukkaistaan nyt ja tulevaisuudessa.

Ikäihmisten palveluralli on lopetettava – yhteistyöllä parempia ratkaisuja

 

Keski-Suomen väkiluku oli vuoden 2023 lopussa 273 271 henkilöä, joista yli 75-vuotiaita oli noin 32 000. Tämä vastaa 11,7 prosenttia väestöstä, mutta ennusteiden mukaan heidän osuutensa nousee valtakunnallisesti 15 prosenttiin vuoteen 2040 mennessä. Ikääntyminen kohdistuu erityisesti yli 75-vuotiaisiin ja 2030-luvulla yli 85-vuotiaiden määrä kasvaa merkittävästi. Tämä kehitys tuo valtavia haasteita sosiaali- ja terveyspalveluille ja pakottaa meidät kysymään, miten järjestelmämme selviää kasvavasta palvelutarpeesta.

Nykyinen “palveluralli”, jossa ikäihmisiä siirrellään kunnasta toiseen, on epäinhimillinen ja kestämätön. Ikääntyneet ansaitsevat hoitoa ja palveluja, jotka ovat lähellä heidän kotikuntaansa. Hyvinvointialueilla on lakisääteinen vastuu palveluverkosta ja sen kehittämisestä, mutta kuntien ja hyvinvointialueiden välinen yhteistyö ei tällä hetkellä riitä takaamaan ikäihmisille sujuvaa ja arvokasta palvelua.

Osasyynä tilanteeseen on ollut kuntien puutteellinen tiedon toimittaminen sosiaali- ja terveysministeriölle vuosina 2018–2022, mikä on  ollut merkittävänä osatekijänäliian alhaiseen palvelutarvearvioon vuosien  2022-25  rahoituksessa. Kunnat eivät kuitenkaan enää vastaa palveluiden järjestämisestä, mutta niiden rooli ennaltaehkäisevien toimien, kuten yhteisöllisyyden, liikuntamahdollisuuksien ja kulttuuripalveluiden tarjoamisessa, on olennainen. Näillä keinoilla voidaan tukea hyvinvointialueita ja vähentää raskaiden hoivapalveluiden tarvetta.

Hyvinvointialueiden on puolestaan priorisoitava hoidon paikallisuus ja varmistettava, että resurssit ja henkilöstö riittävät vastaamaan kasvavaan palvelutarpeeseen. Erityisesti kotihoitoa ja kevyempää palveluasumista on kehitettävä, jotta jokainen ikäihminen saa juuri hänen tarpeisiinsa sopivaa hoitoa. Samalla on tärkeää panostaa hoitohenkilöstön työolosuhteisiin, palkkaukseen ja koulutukseen.

Palvelurallin lopettaminen vaatii konkreettisia päätöksiä, resurssien oikeaa kohdentamista ja kuntien sekä hyvinvointialueiden tiivistä yhteistyötä. Ikäihmiset, jotka ovat tehneet työuransa ja maksaneet veronsa, ansaitsevat arvokkaan vanhuuden. Nyt on aika varmistaa, että hoiva ja palvelut ovat paitsi inhimillisiä myös läheisiä ja laadukkaita. Yhteistyö ei ole valinta, vaan välttämättömyys.

Pekka  Neittaanmäki

Professori (emer)  Jyväskylän yliopisto

Aluevaltuutettu (keskusta)

Tutkimus-, koulutus-, kehitys- ja  innovaationeuvottelukunnan pj

alevaltuustoehdokas

Leila Lindell

Maakuntaneuvos

Aluevaltuutettu (keskusta)

Aluevaaltuustoehdokas